Kävin nyt toisen kerran asuntomessuilla sitten vuoden 2007. Viime kerralla mukaan tarttui hirveä talokuume, jonka seurauksena vimein 2012 rakensimme sen unelmakotimme, jota Hämeenlinnassa niin kovasti ihailimme. Vaikka nyt ei ole rakennuskuumetta päällä, niin lähdin ystäväni seuraksi pällistelemään tarjontaa. Nythän nuo messut olivatkin varsin lähellä ja samalla tuli testattua uusi Pisara-rata.
Yleiskatsauksena voi todeta, että pihakeittiöt,ammeet ja paljut ovat menneen talven lumia. Tilalle ovat tulleet todella isot terassit (jopa katto- sellaiset) tai parvekkeet lasituksineen ja porealtaineen. Yhtenäistä oli myös se, että kaikissa taloissa keittiö (joissa saareke vakiovaruste) ja olohuone olivat yhtenäistä tilaa. Lähes poikkeuksettä myös olohuoneessa oli korotettu katto. Harvoissa wc-tiloissa tai pesuhuoneissa oli enää halogeenispotteja. Tilat oli valaistu epäsuoralla valolla. Tapetitkin ovat förbi. Saunaosastot eivät tarjonneet mitään uutta ja nekin olivat kovin samankaltasia joka asunnossa. Kovasti jäi mietityttämään myös kaikki ne ikkunat ja sisällä käytetyt lasipinnat. Kuka niitä pesee? Varmasti palkattu siivooja. Onhan ne kivan näköisiä, mutta itse tulisin hulluksi kaikkien niiden sormenjälkien kanssa, joita niihin ilmaantuu.
Valtavat ikkunat makuuhuoneissa olivat ihania, mutta käytänössä tuollainen asunto pitäisi olla muualla kuin asuntomessualueella, jossa vastapäätä on naapurin yhtä isot ikkunat tai katu. Epäilen, että monen talon viehattävyys kärsii käytännössä, kun verhot peittävät suurimman osan vuodesta nuo valonlähteet.
Tässä kooste nyt omaa silmää miellyttävistä näkymistä.
Alkuun Ellen Jokikunnaan sisustama pieni kerrostaloasunto. Itseäni tässä viehättää erityisesti rohkea värien käyttö. Itse en olisi rohjennut noin voimakasta tapettia valita, mutta onhan se makee. Kivaa on myös se, että tässä ei ole pelattu varman päälle :)
Toinen kiva väripilkahdus löytyi kaksikerroksisesta omakotitalosta. Asunto oli sisustettu pääosin 1950-60 luvun kunnostetuilla huonekaluilla. Tykkäsn tästäkin. Poikkesi yleislinjasta.
Sitten tuleekin sarjatulitusta kauniista ja harmonisista asunnoista. Osa oli niin hienoja, että ne muistuttivat enemmän edustustiloja kuin kotia. Kauniita toki ja tykkäsin kovasti. Niissä näin itseni käyskentelemässä punaviini- tai shampanjalasi kädessä kotelomekko päällä aamusta iltaan Osa oli kodikkaan lämpimiä kaikessa tyylikkyydessään ja niihin olisin voinut muuttaa.
Tässä keittiössä oli ihanan keltainen seinä. Seinä olisi ollut ihan jees, jos se olisi ollut ainoa väriläiskä talossa. Ikävä kyllä kyseinen kohde piti sisällääm kaikki maailman värit lämpimistä kylmiin, että kauheudeltaan en pystynyt edes enempää ottamaan kuvia :)
Tässä asunnossa kiva yllätys oli vanhempien makuuhuoneen ranskalainen parveke, joka aukesi olohuoneen ylle.
Tässä taas ihana lastenhuoneviritys
Ihana karvainen lepakkotuoli!
Uutta oli lasiseinin portaikkoon auvautuvat makuu- tai kylpy(!!!)huoneet
Ja tässä hauska terassipöytä
Sitten tämä karsea keltainen ulko-ovi. Tiilerikoti oli muutenkin ulospäin sen verran kauhea 2000-luvulla rakennetuksi (niin kasaria, kuin olla voi) että sisävisiitti meinasi jäädä väliin. Onneksi kuitenkiin mentiin, sillä sisällä oli aivan ihanaa!! Lisäksi tämä oli ehkä messujen järkevin talo. Yhdessä kerroksessa, tehokkaat 113 neliötä. Todella toimiva.
Ja ei tuo ulkoasu tosiaan kauhean hurmaava ole
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti